maanantai 30. marraskuuta 2015

1/150 Tiedotuskuva



Aloitan tämän ”matin kikat ja mokat” muistelukuvasarjan suhteellisen uudella kuvalla. Parisenkymmentä vuotta sitten.  Oppilaitokseni Visuaaliviestinnän Instituutti VVI OY tarvitsi  käyttökuvan  omaan tiedotustoimintaansa. Muita sisällön ja toteutuksen reunaehtoja olivat mm:

Kuvan tuli olla potentiaaliselle asiakkaalle, ammattikuvaajalle, mielenkiintoinen, todellinen, informatiivinen ja valokuvauksellinen.  Kuvan on kestettävä aikaa, eli siinä ei saa olla mitään hetkellistä muoti-ilmiötä. Silti sen jokaisella neliösentillä on oltava tarkoitus ja yhteys viestin-nälliseen tavoitteeseen. Periaate kuin Asterxissa, nopealla silmäilyllä kuva on ihan kiva, ja paneutumalla siihen, se on täynnä merkittävää lisäinformaatiota. Sitä enemmän, mitä koke-neempi ja ammatissaan kehittyneempi katsoja on.  Eli tarkoitus oli vaikuttaa sekä uransa alkumetreillä olevaan ammattikuvaajaan, että kauan jo mukana olleeseen. Tarkoitus hahmot- taa tämän koulutuksen hyödyllisyys itselleen. Sekä siitä vastuullisten ulkoinen habitus.

Keskeinen viestinnällinen ongelma  kuvan visualisoinnissa oli se eittämätön fakta, että yleensä juuri kukaan kuvaaja ei halua tulla opetetuksi, he kun ovat mielestään jo kovin ammattitaitoisia. Sen sijaan kaikki haluavat tulla viihdytetyiksi ja hämmästetyiksi.  Myös oppimistilanteen olisi oltava rento ja epämuodollinen.  Kaiken edellämainitun on oltava kuitenkin totta kyseisessä koulutuksessa. Siis, että oli kivaa ja hyödyllistä. Ja myös tietoa kertyi, jopa pään halkeamispisteeseen asti. Tämä viesti tuli näkyä kuvan visualisoinnissa.

Kuvaustilanne oli  hyödynnettävä myös todellisena täsmäsuunnattuna opetustilanteena, siihen sopivalle joukolle.  Monimuotokoulutuksessa kun maksavan asiakkaan on koettava jokaisen läsnäolominuutin hyöty ja merkitys tekemälleen aika- ja rahasijoitukselle. Valitsin ammattilaisten perustutkintotason ja heille tehtävän valomaalausdemon. Dialle valomaalaus sisältää paljon sellaista ammatillista osaamissisältöä, jotka ovat tällä tasolla selkeätä oppimisaineistoa. Vaativaa valonmittausta,  resiprookin sovellutuksia, värillisiä suodatuksia, useita eripituisia valotuksia ja valotusaikoja samaan diaan, eri valonlähteiden toisistaan poikkeavia värilämpötiloja. Liikkeen rytmi ja sen pysäyttäminen. Kiiltävän ja mattapintaisen aiheen valaisun periaatteet ja erot. Vastavalon hallinta. Pimeydessäkin työskentely.

Yhteistyökumppanien laitteita tuli luonnollisesti olla mahdollisimman paljon esillä.. Siksi näkyvissä on kalustoa, jonka vain tosi ammattilainen huomaa olevan siellä pelkän komeuden vuoksi.  Ja toisia, jotka ehdottomasti tarvitaan huipputulosta varten, mutta vain, jos itse tilanteessa kerrotaan, miksi ne ovat sille välttämättömiä.  Valaisimet oli, välillä vaikeastikin, etukäteen käännettävä siten, että valmistajien logot ovat oikein päin ja valaisinten asettelut niin, että studiotilan koko ja reunat tulevat havainnollistetuiksi. Valaisukokonaisuus tuli luonnollisesti säätää sellaiseksi, että keskeinen tapahtuma on kuvan kerronnan soolo-osassa  ja sävy muuttuu valokontrasteja rauhoittaen laitoja kohden, mutta piirtää sieltäkin halutut viestinnälliset detaljit.  Hyppimättä silmille, vain pääihetta säestäen.

Pääaiheen valinnan suhteen oli huomioitava oppijoiden ja kuvan katsojien sukupuolijakauma.  Antiikkimoottoripyörä ei ole liian ja pelkästään äijäjuttu ja söpö neitokainen kelpaa myös kaiken ikäisille ja  lajisille. Kumpikin on myös ajan hammasta kestävä aihevalinta. Demoa seuraavien oppijoiden tuli myös havainnollistaa tilanteen tunnelmaa, viemättä liikaa huomiota. Reuna- alueiden tulikin sisältää samalla joitakin löytäjän palkintoja, hymyä, jopa hartautta ja myös pientä anarkiaa. Kaikki todellisuutta siinäkin tilanteessa. Kuvissa, kuten muussakin viestinnässä, valheellinen informaatio pystyy nollaamaan valtavankin työ- ja  muun suunnittelumäärän sekunneissa.  Itse todellisuuden paljastuttua.     MJK


1/150 toinen tyylilaji

Kirjoitusopeni sanoi, täysin aiheesta, olevan syytä harjoitella henkilökohtaisempaa ja tunnelmallisempaa lähestymistapaa. Joten versio 2. Eikä luultavasti vielä viimeinen. Asiasisältöä jokaisessa valitussa 150  kuvassa kun on niin hervottoman paljon ja sen pois jättäminen ei palvele tarinan kohderyhmää. Vaikka maallikoille onkin osittain hepreaa.

Se on sitten taas  demoilta.  Oppilaat päivällisellä ja minä demoa valmistelemassa. Kuten tavallista. Työskentelytapa piian ohjeen mukainen ”tuo tullessas, vie mennessäs, kudo ollessas”. Sitähän tämä puuha on. Aikaa aina liian vähän, tavoite aina pilvissä, voimia aina rajoitetusti, mutta tarkka suunnittelu voi pelastaa aina kuvan ja tilanteen. Ja se näkyy kuvasta. Onneksi se tuli tehtyä.  Kamat paikallaan, koneet viritetty.  Huono puoli kunnon esityössä on se, että he ja asiakkaatkin luulevat kuvan toteutusta helpoksi. Pitää muistaa varoittaa siitä.  Tosin ovathan nuo peruskurssilaisetkin jo kokeneita ammattilaisia.  Huomaavat ehkä jokaisen virheen ja oikotien yrityksenkin. Niihin ei siis ole varaa. Faktat pilkulleen ja kevennykset keskeistä aihetta syventäen.

Viestin tavoitekin löytyi läheltä. Firma tarvitsee aina tiedotuskuvia. Näyttäviä, mutta totuudenmukaisia. Vankkaa asiaa ja yllättäviä lisäyksiä.  Elämän makua. Kiinnostavia sekä kokeneille, että ammattiuraansa jatko-opinnoillaan varmistaville. Kuvia, jotka avautuvat kolmessa tasossa.  Ensisilmäyksellä, mitä se esittää ja onko se kyllin mielenkiintoinen yli parin sekunnin paneutumiseen. Kuvaan pysähtyneelle  erilaisia mielenkiintoisia  ammatillisia menetelmiä ja ratkaisuja.  Kuvaa tutkivalle sellaisia alueita, joiden syntytapaa hän ei edes osaa vielä hahmottaa, vaikka siellähän ne ovat. Ja toivottavasti herättävät halun oppia myös ne asiat.

Itse demoon on käytettävissä parisen tuntia. Tälle ryhmälle taidan jälleen jakaa sen niin, että kaikkien ymmärtämää  asiaa on siitä puolisen tuntia. Jotta jokainen pystyisi seuraamaan asian etenemistä. Useimmille ryhmäläisille ehkä uutta asiaa suunnilleen tunti. Jotta ajan käyttö demon seuraamiseen tuntuisi ja olisikin hyvä sijoitus. Ja sitten vielä se puolisen tuntia, jolloin havainnollistan kikkoja ja konsteja, jotka ovat toivottavasti kaikille ihan uutta  elämystä. Kesto siis kuin kokoillan leffa. Ja draamallinen eteneminen myös sen rytmiä soveltaen. Aina kun mahdollista. Jotta nukkuminen ei tulisi heti mieleen. Reissaamisesta ja eilisillan ponnisteluista  väsyneitä kun ovat.  Äänenkäytön vaihtelu ja yllättävät visuaaliset efektit katkaisemaan uhkaavan tylsistymisen. Apuvälineet käden ulottuvilla, jottei aikaa kulu niiden etsimiseen.

Moneen ammattiasiaan tämä kuvausdemo antaa minulle nyt mahdollisuuden lisätä rajattomasti lihaa kuvausluurangon päälle. Mutta sen  määrää on rajoitettava hyvin harkiten. Ajan kulkua ja kuulijoiden tasoa,  sekä siitä havaittavaa palautetta valppaasti arvioiden. Ja tarvittaessa kerraten, sillä ymmärtämätön tieto on pelkkää hyödytöntä melua. Myös työskentelyn ja rakentamisen eteneminen helpommasta vaikeampaan on pidettävä työskentelyn kantavana logiikkana.

Tutuin ja helpoin hahmotettava on perusvalaistus. Teen sen tässä siis kyllin pehmeäksi ja neutraaliksi, jotta  se ei häritse demon pääasiaa, joka on kuitenkin usean erilaisen valotusajan ja –tavan yhdistäminen samaan diaan. Valoa siis ensin riittävästi oikeaan paikkaan ja lamput näkyville yhteistyökumppanien logon näkymiseksi.  Tämä valorakenne sopii sekä ihmisen, että esineen ja lisäksi niin matta- kuin kiiltäväpintaisen aiheen perusratkaisuksi. Kompromissina kuten usein asiakastilanteessakin on toimittava.  Noilla riittävillä styrox heijastuslevyillä saan kuitenkin eri pintojen olennaiset systematiikkaerot havainnollistetuksi. Tämähän on nyt se kaikille tuttu orientaatio-osa.  Ja monelle heidän asiakkaalleen jo ostohalun herättävä kuvatulos. Mutta ei tämän demoni keskeinen oppiaines. Eikä myöskään valohienostelu, joka itselleni olisi motivoimenpaa ajankäyttöä. Muttei järkevää tässä nyt.

Tämän kerran täsmätavoite on ammattilaatuinen eripituisiin valotusaikoihin, liikkuvaan valonlähteeseen ja pimeässä työskentelyyn liittyvä pro-osaaminen. Ei mitään ”oho eiku” hässäköintiä, vaan täsmätulos suunnitelman ja viestintätarpeen ehdoilla. Harmaitten solujen jumppatunti. Pannaan ne nyt sitten liikkeelle.

Pistänpä porukan kahden hengen ryhmiin ja joka ryhmälle ratkaistavaksi kuvasuunnitelman yksi eri osaongelma perusteluineen.  Filmityypiksi S, A, B vai L?  Filtteriksi mitkä voimakkuudet väriwrattenien lisäksi LC, LB ja CC ?  Softarien ja crossien valinta ja tähtikulman vakiointikeino pimeäosuutta varten ? Valonmittaustavaksi yleis, matriisi, keskuspainotettu vai spotti? 30, 10, 5, 2 vai yhden asteen? Sekä aika- että väriresiprookin huomiointimäärät ja aputaulukot. Emulsio- latentti- ja labbisvirheen korjauskeinot?  Pitkän valotusajan merkitys liikkeen siirtonopeuteen loppuvaiheessa? Kaikki amatöörille tuntemattomia ja tarpeettomia seikkoja.  Mutta ammattilaiselle päivittäisiä hengissäpysymisen ehtoja. Pakko-onnistumisen, palkan, aikataulun ja painokelpoisuuden mittareilla tulosta vaadittaessa.

No nuihin ongelmiin oikeat valinnat on kaikki aluksi nopsasti selvitettävä, muuten varsinaisen demon  seuraaminen on pelkkää pimeässä puurtamista ja ajantappoa.  Mutta teoriapohjan tuntemalla ne saadaan itse kuvauksen aikana elävästi ja näyttävästi kerrattua ja lopputulosta huomenna tarkastellessa sitten vielä uudestaankin.  Yhteensä 3  toistoa on vähän, mutta hyvät oppivat sillä ja tumpelot ei millään toistomäärällä. Sen kanssa on vaan elettävä.

Sitten vaan actionia. Kaikki tehtävä umpipimeässä valon liikuttelun ja eri valotusaikojen suodinvaihtojen takia. Ohjeet nauhurilta, jotta mitään ei unohdu ja ne toistuvat yhteneväisinä myös pimeässä. Ohjeissa kunkin vaiheen hyvin huolellisesti mitatut ja korjatut valotusajat ja niiden laskeminen auditiivisina sekunteina. Pimeä.  Suljin auki. Salamavaiheeseen +160 Mi suodatus B tyypin filmille. Se pois ja crossisuodin  sakaroiden harjoiteltuun asentoon ja Maglitella tähti pyörän valonheittimen kylkeen. Vaihto Lindahlin nelossoftariin ja Wratten 25 punaiseen. Eurospotti rauhalliselle ja tasanopeuksiselle liikkeelle mallin ja pyörän ääriviivoja pitkin.  Lampun ympärillä pitkä musta pahvitötterö, jotta valoa ei karkaa muualle kuin objektiivin suuntaan. Suljin kiinni.  Filmi kehitykseen.  Huomenna lyhyt kertaus valkokankaalle projisoidun tuloksen edessä.   MJK