keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

150 / 6 Bowie veitsi alan lehden kansikuvaksi.



Tässä on toinen vuosikymmeniä sitten  toteutunut esimerkki työn jatkamisesta eteenpäin senkin jälkeen, kun se on tilaajalle riittävä  Aina se näyttää seuraavan yön vievän.

Oletpa todella komea kappale lajiasi. Lähes puoli metriä pitkä ja  kauniisti viimeistelty. Työkaluksi olet jopa niin edustava, ettei sinua raaskisi oikeisiin töihin laittaakaan. Ennemmin vaikka arvokkaaksi lahjaesineeksi.  Tämä kuvasi päätyy asealan lehden kanteen, joten nyt teemme kaikkemme kuvasi tekemiseksi arvoiseksesi. Siksi meitä on neljä kokenutta mainoskuvaajaa sitä varten koolla.

Koska sinä olet kuvan varsinainen pääaihe, sinut on saatava visuaalisesti kyllin poikkeavaksi taustan rekvisiitastasi, jotta suuren aukon mahdollistama kyllin voimakas  terävyys- ja kontrastiero toteutuu.  Sinä olet kuvan solisti ja  metsästysrekvisiitta takanasi on vain sinun säestäjäsi.  On silti tärkeää, että taustasi jokaisen neliömillin on kerrottava  oikeaa tietoa käyttötarkoituksestasi ja –tilanteestasi.  Tuo fyysisen sijainnin erottelu huipputerävyytesi ilmaisemiseksi on kuitenkin tehtävä ensin.

Sitä varten rakennamme betoniraudasta allesi korkean ja kapean telineen, jonka piiloitamme  taaksesi ja peitämme kuva-alan taustan naamiointiverkon avulla.  Valaisusi irroitusluonteen mahdollistamiseksi  kannatinrautasi nousee paksun styroksikuution läpi ja itse lepäät siis kuin ilmassa lähes metrin sen yläpuolella. Kamera on tosin siksi vietävä katon rajaan, mutta se on pieni operaatio kaiken muun rinnalla, jota joudumme rakentelemaan kiiltäväksi viimeistellyn pintasi takia. Heijastavan peilimäisen pinnan kuvaamisen perussääntö kun on, että  siihen ei voi suunnata ainuttakaan valonlähdettä, vaan on rakennettava koko ympäristö sellaiseksi miltä pinnan halutaan näyttävän.  Perimätietonahan kulkee, että kunnon Bowiella voi vaikka ajaa partaansa siten, että teräsi toimii samalla kyseisen operaation partapeilinä.

Ensin teemme siis sellaisen, sinänsä riittävän, peruskuvan, joka on tyypillistä kiiltävien pintojen kuvaamisessa. Sellaisten, kuten esimerkiksi autojen, aterimien, peilien, saniteettikalusteiden ja korujen. Taustan sommittelu- ja värimaailma, sekä valaisu on kummassakin nyt aikomassamme kuvassa sama. Keskeinen ero on vain teräsi valaisuratkaisussa.  Perinteinen tapa perustuu siihen, että valaisemme  hiukan vaihtuvalla pinnan gradaatiolla  suuren Styrox- tai Kapapinnan, jota liikuttelemme valotuksen ajan tasaisesti avaruudessa siinä kohdassa, joka heijastuu terääsi.  Siten saamme sen näyttämään selkeältä ja virheettömältä metallipinnalta, jota se onkin. Kuvasi tekemiseen sillä tekniikalla kulunee puolisen päivää.


Koska aiomme  joka tapauksessa tehdä sinusta niin komean, mutta myös realistisen, kuvan kuin millainen meidän taidoillamme on mahdollista, ratkaisemme teräsi kuvajaisen myös täysin toisella tavalla.  Sen rakentamiseen tullee tosin kulumaan koko ensi yö, mutta mielestämme se on sekä sen arvoista, että ammatillinen velvollisuutemme. Lisäksi se on myös tämän kolleegakokoontumisemme teema  ja tarkoitus.

Sinun tehtäväsi koko tulevan rakentelun ajan on levätä tukevasti alustallasi täysin liikkumatta, jotta  niiden eriväristen ja –sävyisten pintojen tarkka heijastuskulma ei muutu milliäkään kulloinkin seuraavan tärkeän kiillon tai tummennuksen lisäämistilanteessa. Koska terääsi heijastuksia muodostavien  esineiden ja valojen on  oltava kuvassa kyllin epäterävinä, eli optisesti täysin eri terävyysalueella kuin varsinainen teräsi, kaikki rakennelmat on tehtävä tasan niin kauas sinusta kuin studiotilamme nyt mahdollistaa.  Eli tuonne katon rajaan silloin kun mahdollista. Koska myös valon heijastuskulma on aina sama kuin tulokulma,  moni suuri heijastin tai tummennin on leikattava aika erikoisen muotoiseksi ja rakennettava keskenään hyvin eri kohtiin ja etäisyyksiin studion koko avaruudessa ja tuettava sinne hyvin kiinteästi. Lisäksi niiden paikallaanpito rakenteet on piiloitettava antamasta omaa häiriötään peilipinnoillesi. Osan siitä teemme mustalla kankaalla tai pahvilla, osan valkoisella. Lisäksi jännitämme  niitä kannattelemaan studion ilmatilan läpi lukuisia nailonsiimoja joiden ohuus estää niiden näkymistä optisen syväterävyysalueen lyhyyden ansiosta.  Ympäristösi tulee siis ennen aamua olemaan sellainen monimuotoisten tasojen telineiden ja siimojen viidakko, että valotuskunnossa siitä ei lintukaan juuri läpi lentäisi. 

Kameran suuntaan tuonne kattoa kohti tulee siis olemaan vain sellainen kapea aukko, josta kuvajaisesi kaikkine suunniteltuine ja  rakenneltuine, sekä usean värisine valaistuksineen, kiiltoineen, tummine heijastuksineen, ja teräsi muotoilukulmineen sekä erityisesti terän varsinaisen leikkuupinnan viimeistelykirkasteineen on näkyvissä niin hyvinä ja kertovina, kuin meidän taidoillamme se on tänä yönä mahdollista.  Sitten vaan töihin.   MJK















keskiviikko 24. helmikuuta 2016

150/5. Jahti Alma, Suomen vanhin puupurjelaiva.


Vaikka tämä kuva on lähes parin vuosikymmenen takaa, tämän upean aluksen perusteellinen kunnostus jatkuu edelleen. Kuitenkin se on jo kelluvassa vaiheessa.




Se on sitten kolmas vuosisata sinulla alkamassa. Peruskunnostus on nyt sen mukainen. Parin metrin pala kyllin tervettä kölipuuta jäi alkuperäisestä hahmostasi pohjaksi ja loput uutta.  Suurella innostuksella ja veistäjien vankalla ammattitaidolla vanha komeutesi nousee jälleen tuulien kuljetettavaksi. Meillä kuvaajaryhmällä on nyt velvoite tehdä tästä työvaiheesta kuvat, joiden laatu vakuuttaisi rahoittajat historiallista ylösnousemustasi tukemaan.

Siispä varasimme koko tämän pimeän pakkasyön osuutemme hoitamiseen. Toimme kalustoautot ja valaisinperävaunut  tänne iltapäivän viimeisellä kuljetuslautalla sekä varasimme niille paluupaikan aamun ensimmäisen vuoroon. Yö tähän kuvaasi tarvitaan siksi, että pressutelttasi läpäisee päivänvalon, jolloin tarvitsemamme monivalotusmahdollisuus ei onnistu.  Kiire tässä nytkin tulee, vaikka meitä on kuusi kokenutta työskentelijää remmissä. Rakentelua on kuitenkin sen verran.

Aloitamme sellaisten rakennustarvikkeiden ja työstökoneiden siirtelyllä näkymättömiin, joita ei kuvassa tarvita.  Sitten siivoamme ja imuroimme jokaisen neliösentin sisältäsi ja ympäriltäsi. Sinun turvallisuutesi takia.  Meidän kun on vedettävä kaariesi väliin kymmeniä sähköjohtoja liitoksineen ja piilotettava sinne satoja valaisimia, yhdestä pisteestä ohjattaviksi.  Jokainen kaaresi ja kansipalkkisi tulee kuvan katsojalta piilottamaan 4-8 pientä eurospottia, joita kaikkia tarvitaan uljaan muotosi havainnollistamiseksi kyllin kolmiulotteisena. Lisäämme vielä riittävät yleisvalot, sekä veistäjän liikkeen pysäyttävät salamat. Suuri mahdollisuus polttaa niillä poroksi sekä sinut, että muutkin telakalla talvehtivat perinnealukset.  Siksi toimme myös sammuttimia, jotka sijoitamme ympärillesi muutaman metrin välein.




Jokaisen yli sadan valaisimen erilliseen sovitukseen, säätöön ja mittamiseen meneekin aikaa pikkutunneille asti. Spottimittariin on vaihdettava paristot muutamaan kertaan, sillä mittauksia on tehtävä useita satoja, ennen kuin olemme valmiit lopullisiin valotuksiin. Koevalotuksia ei ole käytettävissä, sillä pikakuvamateriaalin ja laakafilmin resiprookki toimii keskenään liian poikkeavasti tässä lämpötilassa ja näillä valotusajoilla. Siksi äärimmäisen tarkka mittaustyöskentely muistiinpanoineen on ainoa keino selvitä sillä laadulla, ettei hommaa  tarvitse organisoida ikinä uusiksi.

Syväterävyyden, eli parikymmentä metriä pitkän runkosi, takia ainoa käytettävissä oleva aukko on tässä nyt 45.  Sinullehan sillä ei ole väliä, kun olet niin tukevasti pukeillasi. Ne kyllä peitimme kuvasta mustilla kankailla ja valotamme ali. Joukkueemme pitää sensijaan olla täysin liikkumatta ja lähes hengittämättäkin valotusten aikana ja välissä, sillä rakennustelttasi lankkulattia ei ole kyllin stabiili.

Varsinainen lopullinen valotus onkin sitten se pitkäveteisin, mutta pilkuntarkka osa tätä yötä. Omina valotuksinaan ja suodatuksenaan kuvaamme liikkuvat yleisvalot, kaarien muotoiluvalot,  yksityiskohtien korostamisen fresnellspoteilla ja veistäjän työssään kompaktisalamilla. Kuhunkin tarpeellinen Kelvinasteiden korjaus ja resiprookin samoin, sekä ajalla, että CC suodatuksella.         Käytämme siis 6-8 laakafilmiä tehtaan yhden dinin valmistustoleranssin vaikutuksen haarukoimiseksi. Siihen kulunee tunti, pari. 

Sitten kaikkien piilossa kuvaukseen tarpeellisten valaisurakennelmien purkuun ja pakkaamiseen kaikki se aika, jota on jäljellä ennen aamulautan lähtöä.

Tämän, omasta ahkeroinnistamme huolimatta, jopa juhlallisen yhteisen yön jälkeen, seuraavana onkin vain odotusta, että tapaamme taas sitten, kun sinäkin olet  lopullisessa muodossasi ja omassa elementissäsi Suomenlahden ihanassa saaristossa. 

MJK





150/4. Raatihuoneen kynttilälampetti


Näistä muista kuin ihmisaiheista on vanhoissa dioissani luonnollisesti ylitarjontaa, eli tätä esine/miljööaihepiiriä  tulee nyt taas muutama ennen seuraavaa elävää kohdetta.



No tänä yönä on sitten sinun vuorosi. Tietysti olet vain yksi todella pieni detalji tämän talon kuvateoksen sadoissa esineissä ja miljöissä, mutta se ei oikeuta suhtautumaan sinuun väheksyvästi.  Minusta jokainen kuva on aina kaiken käytettävissä olevan ajan ja taidon arvoinen.  Siksi varasin sinuun koko yön. Ja sen tulokseksi kaksi kuvaa. Se jonka saa aikaan noin tunnin työskentelyllä ja sen jota tehdään, kunnes kuva on olemassa niin hyvänä kuin sen voi näissä olosuhteissa tehdä.  Se saattaa olla asiakkaan odotuksiin liikaakin, mutta ammattiylpeydestään tinkiminen ei ole minun juttuni. Silloinkaan, kun tietää sen tapahtuvan tasan omasta pussista ja olevan taloudellisesti kannattamatonta. Mutta tulos kyllä sitten helpottaa sen hahmottamista asiakkaalle, miksi hyvät kuvat maksavat enemmän kuin ”tavalliset”.

Muutaman asian joudumme aluksi ottamaan huomioon. Valaisun tyyli- ja kontrastilajin tämän kuvakirjan muiden kuvien mukaiseksi.  Se kuva tehdään ensin. Siis sen tunnin. Suunnilleen. Perustyöskentelyrutiinilla se onkin jokseenkin nopeaa, kunhan ottaa huomioon sähkölamppujesi lankojen mukaan oton vaatiman monivalotuksen, kontrastin kirjapainon vaaatimusten mukaan, ympäristön valosaasteen pois rajaamisen ja valokehäsi mukaisen lisäspottauksen. Siksi teemme tätä nyt yöllä. Päivällä se olisi mahdoton tai järjetön turhan työn osalta. Tuohon toiseen versioon sitten tarvitaankin koko yön pimeät tunnit.




Kun tuo ”asiakaskelpoinen” homma on nyt kunnossa, siirrytään sen kuvan tekoon, mitä sinusta voi tulla huolella rakennettuna.  Varauduhan siihen, että nyt olet sitten tunteja varsinaisen hipelyn kohteena. Tuolla perusvalais-tuksella ei saada prismojasi välkehtimään sen oloisesti, miltä ne läsnäolevien silmille juhlavalaistuksessa näyttävät.  Mutta se kyllä kuuluu asiaan tässä kirjassa, joka kertoo talon käytöstä edustustilana jo vuosikymmenien ajan.  Siksi jokainen prismasi on nyt käsiteltävä yksilöllisesti. 

Sitä varten otin tänään mukaani riittävästi kinkkualumiinia, toinen puoli kiiltävää ja toinen matempaa pintaa.  Lisäksi kirkasta liimaa ja kunnon luuppi kameran mattalasin kuvajaisen suurentamiseen. Sitten vain  sitkeyttä ja tarkkuutta. Ja yö aikaa.

Monen tunnin ajan sinua tuijotetaan koko ajan 8 kertaisen luupin läpi. Toinen meistä nousee lukemattomia kertoja luoksesi tikkailla ja kiinnittää jokaisen prisman taakse huolella leikatun ohuen kiiltävän metallipalan. Taivuttaa sen aste kerrallaan valonlähteen ja objektiivin vaatimaan heijastuskulmaan. Hän korjaa sen heijastusvaikutusta useita kertoja prisman laskeuduttua takaisin ripustusasentoonsa. Toinen meistä kuvaajista tarkastaa, aina omien tikkaittensa päällä keikkuen mattalasilta jokaisen prisman heijastusvaikutuksen ja sen taakse kätketyn pienen heijastimen piilossa pysymisen. Luupilla yksi kerrallaan, ettei yhdestäkään näy milliäkään prismansa takaa. Ja että kiilto näyttää sen prisman läpi luontevalta.

Lopuksi sitten keskitymme niiden kaikkien irroittamisen ja prismojesi puhdistamisen huolellisesti. Aamun sarastaessa meidän on oltava valmiita ja  kerättävä kalusto pois seuraavaan aiheeseen.  Raatihuone herää normaalikäyttöönsä taas täksi talvipäiväksi nyt joulun maissa 1981.

MJK


keskiviikko 27. tammikuuta 2016

150/3 Kankaita kotiompelijoille.



Sinä söpöläinen oletkin sitten jo iso tyttö. Kuulin kangastehtaan markkinointitädiltä kangaskuvan malliksi tulevan aivan pikkutytön. Koska lapset saattavat pelätä tällaisen valokuvastudion laitosmaista johto- ja lamppuviidakkoa, sekä kuvaajasedän mustaa tai valkoista partaista hahmoa, tein vähän järjestelyjä odottamani pikkulapsen kuvauksen onnistumiseksi. No, sinun ikäisellesi se ei liene enää tarpeen, mutta eipä haitannekaan.  Etten näyttäisi haamulta tai lääkärisedältä, pukeuduin tähän kuvaukseen vaaleahkoihin kesähousuihin ja kukalliseen paitaan sekä pallolliseen rusettiin. Pisteeksi iin päälle  laitoin myös punaisen pallonenän ja varauduin istumaan koko kuvauksen ajan edessäsi lattialla, jotta olisimme enemmän saman kokoiset ja juttelu luontevampaa.

Studiosta piiloitin kaikki pelottavat lampunjalat, metalliputket ja käärmeen näköiset johtovyyhdit lattialla kiemurtelemasta. Sensijaan rakentelin studion ainoaksi esineeksi styroksista tuossa sinun vasemmalla puolellasi  seisovan korkean puhelinkopin, jonka sinua kohti oleva etuseinä on  tuollaista läpikuultavaa valkoista valoverhokangasta.  Kuvatessani sen sisällä välähtää aina valo silloin, kun filmille syntyy sinusta kuva tuossa uutukaisessa mekossasi. Juuri se on tässä kankaiden valmistajan tarvitsema aihe.  Kamera on tässä sylissäni olevan pullean nallen  sisällä ja kun juttelemme, en nosta sitä silmieni eteen  lainkaan, jotta et jännitysjäykistyisi juuri ennen kuvan syntyä.  Eli jutellaan molemmat rennosti, eikä häiriinnytä silloin tällöin välähtävästä valosta.  Itseeni olen kuitenkin suunnannut varsin kirkkaan valon, jotta sinä voit nähdä minut koko ajan kunnolla eikä valojen edessä heiluvana tummana varjona.  Varsin valoisana tämä huone on muutenkin koko ajan, sillä itse valokuvasi syntyy  vain sen valon tuloksena, joka välähtää sekunnin viidessadasosan kerrallaan.

Tuolla tavalla, että istut hyvin rauhallisessa ympäristössä ja valokin on vain yhdeltä suurelta pinnalta tulee tosi kauniisti ja elävästi esiin tuo useasta eri kankaasta ommeltu nätti mekkosi. Ja sinun omat suloiset piirteesi ja tunteesi. Tulee kaksi asiaa kerralla, kankaiden ompeluun innostavia kuvia ahkerille äideille ja sinulle itsellesi kivat muistokuvat tästä mallin urastasi.

MJK